Oulun merellisin kaupunginosa

Meri, uimaranta, venesatama, leikkipuisto, ulkoilureitit ja luonto – nämä kaikki ovat Veneenveistäjänrannassa. Lähellä on myös Pateniemen ja Ritaharjun palvelut sekä nopea yhteys kaupungin keskustaan.

Veneenveistäjänranta on uusi kaupunginosa, joka rakentuu Pateniemen ranta-alueelle, entisen laivavarvin ja sittemmin sahalaitoksen noin 70 hehtaarin suuruiselle alueelle.

Ainutlaatuisen alueesta tekee 1,1 kilometrin pituinen rantaviiva, oma venesatama ja runsaat puistoalueet. Suuren alueen kaavan laatiminen yhdellä kerralla on mahdollistanut poikkeuksellisen paljon puistoja ja kevyen liikenteen väyliä, jotka täydentävät merellisen ympäristön avaruutta, ulkoilumahdollisuuksia ja luonnonläheisyyttä.

Pateniemen ranta-alue on merkittävä osa suomalaista teollistumisen historiaa. Alueella on rakennettu 1800-luvun loppupuolella Suomen merkittävimpiä kauppa-aluksia ja lähes koko 1900-luvun alueella toimi yksi aikansa suurimmista sahalaitoksista.

Veneenveistäjänrannassa alkaa nyt alueen kolmas aikakausi, ja valmistuessaan se on noin 2500 ihmisen uusi asuinalue ja uusi koti.

Niin laivanrakennus kuin sahalaitoskin ovat aikanaan tarvinneet toimintaansa riittävän suuren ja syvän sataman. Tulevaisuudessa tämä rantaan saakka tuleva laivaväylä palvelee asukkaiden käyttöön rakennettavaa omaa venesatamaa.

Alueen katunimistö on johdettu laivanrakennuksen ajalta. Näin yli sadan vuoden takainen, koko Oulun kaupungillekin tärkeä historia pysyy osana alueen uutta aikakautta.

Sijainti ja palvelut

sijainti ja palvelut

Tulevien asukkaiden käytössä on kaikki Pateniemen palvelut eli kaupat, koulut, harrastuspaikat ja muut peruspalvelut. Olemassa olevien palvelujen lisäksi Veneenveistäjänrantaan rakennetaan uusi päiväkoti ja uusi päivittäistavarakauppa.

Pateniemenrannan ja Veneenveistäjänrannan kautta suunniteltu uusi bussilinja mahdollistaa julkisen liikenteen käytön, ja parhaillaan rakenteilla oleva kevyen liikenteen verkon täydennys mahdollistaa liikkumisen pyörällä niin etelään kohti kaupungin keskustaa kuin pohjoiseenkin kohti Haukipudasta.

Etäisyys niin autotietä kuin kevyen liikenteen väylääkin pitkin Oulun keskustaan on noin 12 kilometriä ja Linnanmaalle sekä teknologiakylään noin 5 kilometriä. Veneenveistäjänrannasta voit mennä torinrantaan auton, bussin ja polkupyörän lisäksi myös omalla veneellä.

Veneenveistäjänrannan asukkaille rakennetaan kaukolämpöverkko ja valokuitu, joihin on mahdollista liittyä kaikilta tonteilta erillisellä liittymissopimuksella.

Palveluita täydentää myös oma venesatama sekä sen yhteyteen rakennettava rantapaviljonki ja –kahvila.

Historia

Historia

Laivanrakennus Pateniemessä alkoi vuonna 1856, jolloin laivavarvi, nykykielellä telakka, perustettiin. Yhtiön nimeksi tuli Uleåborgs stora skeppsvarfs- och rederibolag. Siitä tuli yksi aikansa suurimpia laivavarveja Suomessa, työllistäen parhaimmillaan yli 400 henkilöä. Yhtiön perustajat olivat oululaisia liikemiehiä, ja yhtiön säännöissä muun muassa todettiin, että yhtiössä ei saa olla muita kuin oululaisia osakkaita.

Vuonna 1865 laivavarvi myytiin huutokaupassa, jossa sen osti konsuli Johan Gustav Bergbom. Kauppahuone Bergbom toimi laivanrakennuksen lisäksi varustamona omistaen vuosina 1853 – 1892 kaikkiaan 25 purjealusta.

Pateniemessä rakennettiin muiden muassa useita parkkilaivoja ja fregatteja, jotka matkasivat aina Yhdysvaltoihin, Intiaan ja Australiaan saakka tuoden Eurooppaan useimmiten viljaa.

Tunnetuja Pateniemessä rakennettuja laivoja olivat muiden muassa fregatti Grefve Berg ja parkkilaiva Felix.

Laivanrakennus jatkui Pateniemessä aina vuoteen 1874 saakka, jolloin kauppahuone Bergbom perusti Pateniemeen höyrysahalaitoksen. Sahalaitos saatiin käyntiin nopeasti laivanvarustuksesta saatujen voittovarojen avulla. Merenkulun merkitys Oulun talousalueelle oli suuri myös siksi, että se oli osaltaan mahdollistamassa sahalaitoksen perustamisen. Kauppahuone Bergbomin sahasta tuli laivanrakennuksen hiipuessa Oulun seudun merkittävin työnantaja, joka jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1912 saakka.

Sahaliiketoiminta Suomessa oli uuden vuosisadan alkupuolella suurten muutosten kourissa ja osa sahalaitoksista ajautui vaikeuksiin. Oululaiset sahalaitokset kävivät neuvotteluja yhtiöiden fuusioimisesta, ja lopulta vuonna 1912 Uleåborgs Sågverks Aktiebolag, Warjakka Aktiebolag, G. & C. Bergbom Aktiebolag ja J. W. Snellman G:son yhdistyivät Aktiebolag Uleå osakeyhtiöksi. Uuden yhtiön toiminta jatkui kaikilla vanhoilla toimipaikoilla, mutta 1920- luvun loppupuolella taloussuhdanne heikkeni ja vuonna 1930 Uleå Oy keskitti kaiken sahatavaratuotannon Pateniemeen.

Yhtiö oli Oulun seudulla paitsi suuri työllistäjä, myös yhteiskunnallisen vastuun kantaja. Varoja ohjattiin merkittävällä tavalla terveydenhoitoon, sivistystoimintaan ja terveiden vapaa-ajan harrastusten mahdollistamiseen.

Vuonna 1986 Pateniemen sahasta tuli osa Veitsiluoto Oy:tä. Vuonna 1990 sahaliiketoiminta Pateniemessä päättyi. Saha oli työllistänyt oululaisia ja tuonut vaurautta koko Oulun seudulle 116 vuoden ajan.

Pateniemen sahan lautatarha ja laivoja redillä odottamassa kuormausta

Oy Bergbom Ab. Pateniemen sahan höyrylaitos

Kaavoittajan sanat

Kaavoittajan sanat

Alppilanbulevardi, ratapihan arkkitehtikilpailu, raitiolinja ja yliopistokampuksen uudistaminen vilisevät Oulun kaupungin kehittämiskeskusteluissa. Visio valovoimaisesta Oulusta ja pohjoisen Skandinavian pääkaupungin statuksesta työllistää niin talouden, julkishallinnon kuin arkkitehtuurin ammattilaisiakin.

Asemakaava-arkkitehti Uki Lahtinen on jo 15 vuoden ajan ollut kehittämässä Oulun kaupungin suuntaa ja trendejä.

Kaupungin tiivistymisen vastavoimana Lahtinen on erityisen kiinnostunut Veneenveistäjänrannan kehityshankkeesta Pateniemessä. Legendaarinen merenkulun ja laivanrakentamisen tukikohta, joka myöhemmin toimi tunnettuna sahalaitoksena, saa nyt täysin uuden merkityksen tulevana asuinalueena. Merellinen sijainti, omarantaiset erillistalotontit; komeat rakennuspaikat ja massojen sijoittelu aurinkoisella rantaviivalla ovat elementtejä, joista arkkitehti voi innostua aina uudelleen. Luonnonläheisyys, ulkoilumahdollisuudet, uusi infra ja mainiot palvelut tarjoavat Veneenveistäjänrannan asukkaille mahdollisuuden asettua kaupungin sykkeen vaikutusalueelle, silti yksityiseen rauhaan.

Oulu on edelleen teknologisen innovoinnin kärjessä. Vilkkaasti kehittyvä alue luo uusia työpaikkoja ja vetovoimaa. Lahtinen itse arvostaa rakentajien ja rakennuttajien kasvavaa tietoisuutta uusiutuvan energian käytössä ja rohkaisee niin asumistapojen uudistumisen kuin yhteisöllisyydenkin tutkimiseen.

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Lahtinen viihtyy Oulussa perheensä kanssa ja näkee tulevaisuuden valoisana: "Oulun historiassa riittää huikeita tarinoita ja esimerkkejä ennakkoluulottomasta suhtautumisesta ja rohkeasta yrittämisestä – annetaan sen jatkua ja luodaan uutta nykyisille sekä tuleville asukkaille."

Näkymä omarantaisen talon parvekkeelta osoitteessa Redi 1

Näkymä länteen osoitteessa Pateniemenranta 9

Näkymä omakotitalon olohuoneesta merelle Purjelaivankaarella

Ympäristö

Luonto ympärillä

Veneenveistäjänranta sijoittuu jylhän, samalla suojaisan Perämeren lahden, Kuivasmeren rannalle. Horisontti avautuu pidemmälle Perämereen ja lähisaariin, joista tunnetuimpia ovat Kraaseli ja Parmiinit. Kraaselin nimi pohjautuu ruotsinkieliseen sanaan gråsål – harmaahylje.

Perämeren saaristossa on lukuisia merenrantaniittyjä, lehtoja, kivikko- ja dyynirantoja. Alueen maankohoaminen alkaa tyypillisesti niittyvyöhykkeestä, joka vähitellen muokkautuu lehtometsäksi.

Lähisaarista Parmiinit on rauhoitettu lintujen pesimisaikoina; lehto-metsäinen Kraaseli on taas suosittu omatoimisessa virkistyskäytössä.

Pateniemen alueella voi seurata muuttavia kahlaajia ja pikkulintuja. Pesimäaika loppuu elokuuhun mennessä, ja rantavyöhykkeellä voi nähdä muiden ohessa karikukon, punajalkaviklon tai tukkasotkan – edempänä merellä oleilee kaulushaikara. Letonniemen luonnonsuojelualueelta löytyy lähin lintutorni.

harrastusten äärellä

Meri ja runsaat ulkoilureitit tarjoavat hienot puitteet ulkoiluun aina kesän veneretkistä talven luistelu- ja hiihtokeleihin.

Veneenveistäjänrannassa ja sen välittömässä ympäristössä voi uida, suppailla, veneillä, kalastaa, lenkkeillä, pyöräillä, hiihtää, luistella… tai vain nauttia raikkaasta ilmasta ja kauniista maisemista.

Laivavarvinpuistoon rakennetaan uusi lasten leikkipaikka ja aikuisten ulkoliikuntapaikka. Lyhyen kävelymatkan päästä löytyvät Pateniemen parhaillaan kunnostettava uimaranta sekä urheilukenttä.

Pateniemen alueella harrastetaan kalastusta ympäri vuoden. Kraaselin rannat nimetään parhaiksi ahvenpaikoiksi, muuten on tarjolla kuhaa, haukea, siikaa ja lohta.

Lähimmät golf- ja ratsastusmahdollisuudet ovat Virpiniemessä.

Venesatama ja rantapaviljonki

Venesatama ja rantapaviljonki

Veneenveistäjänrannan aallonmurtaja kunnostetaan, ja sen suojaan rakennetaan alueen asukkaita varten oma venesatama. Aikanaan laivanrakennusta varten tehty syväväylä mahdollistaa purjeveneidenkin tuomisen oman kodin äärelle. Venesataman ensimmäinen vaihe toteutetaan kesällä 2019, ja satamaa laajennetaan asuntojen valmistumisen mukaan.

Aallonmurtajan juureen rakennetaan rantapaviljonki veneilijöiden, asukkaiden ja ohikulkijoidenkin käyttöön. Paviljongin kahvila täydentää Veneenveistäjänrannan palveluita ja sen terassi toimii hyvänä paikkana seurata vuodenaikojen vaihtelua ainutlaatuisessa ympäristössä.